Päivä 21/153


Katsos kummaa, tässähän oli useamman päivän tauko kirjoitteluiden osalta. Viimeisen vuodatuksen jälkeen on ollut ilmeisesti sen verran puuhaa, ettei muka ole ehtinyt kirjoittamaan. Tai sitten sanainen arkku on ilmeisesti ollut tyhjä. Vai olisiko syynä lienee laiskuus... 

No, oli syy mikä tahansa, tässä luvassa yhteenveto viime päivien tapahtumista:

Torstai / päivä 16

Neiti V:n ollessa aamupäivän kerhossa ja Neiti S:n nukahdettua unille, päätin vihdoinkin kurkistaa, että mitä tilaamani vihervitriinin paketit pitävät sisällään. Pari haavaa myöhemmin pahvien keskeltä paljastui röykkiö valkoiseksi maalattuja mäntylautoja, pussillinen ruuveja sekä ohjeet joilla viritys pitäisi kasaan saada. Ei siis muuta kuin akkukone laulamaan ja ohjeiden mukaan eteenpäin. Nopeasti aika tuon parissa vierähtikin ja taas oli mentävä vaunuja työntämään ja vanhempaa neitiä kotia hakemaan. Neitien päiväunien aikana myös kaappia kasailin, tosin sillä tuloksella että lasien välistä jäi silikonit puuttumaan, joten turhaa oli tuokin työ. Mutta valmista siitä ei yhden päivän aikana saanut.

Perjantai / päivä 17

Perjatain ohjelmassa oli pääsiäisateria neitien mummille, papalle sekä isomummolle, joista jälkimmäiset eivät Neiti V:n synttäreille osallistuneet sattuneesta syystä. Tarkoitus oli valmistaa erään Ruoka ja Viini - teemaisen lehden kolmen ruokalajin menu, jonka piti syntyä tunnissa, mikäli valmistusjärjestystä noudatetaan tarkasti. Olisi pitänyt tajuta, että perseelleen tämä tulee menemään, kun ensimmäisenä vaiheena ollut jälkiruoka oli menossa jääkaappiin, kun aikaa oli kulunut tunti ja vartti.... Kaikkiaan sain menun valmistamiseen kuudelle hengelle menemään lähes neljä tuntia, eli ei ihan tavoiteajassa pysytty. Menu ja ruokalajit eivät itsessään monimutkaisia olleet, mutta komponentteja ja sen kautta pilkottavaa, kuorittavaa, keitettävää ja paistettavaa oli niin pirusti, että siihen se aamupäivä sitten menikin. Jälkeenpäin kun ajattelee, niin kyllä menu olisi varmaan tunnissa syntynyt, jos kaikki aineet olisi misattu (esikäsitelty) valmiiksi siistiin riviin. Pitäsköhän kysyä lehden toimitukselta, että montako ihmistä tätä oikein koekeittiössä laittoi ja mikä oli todellinen työjärjestys. No, kokonaisuutena ruoka oli hyvää ja ennen kaikkea vieraat tuntuivat viihtyvän. Se oli tärkeintä.

Lauantai / päivä 18

Lauantaina sain vihdoinkin vihervitriinin lopullisesti kasaan ja aiemmin unohtuneet silikonitkin löysivät omalle paikalleen ikkunaruutujen sekä karmien väliin. Tervetuloa vaan kesä!

Sunnuntai / päivä 19

Aamulla oli kukko käynyt munimassa neiti V:n tyynyn alle ja tästä tapahtumasta riitti mietittävää koko päivän ajaksi. Kun neiti oli saanut oman pääsiäismunansa tuhottua, täytyi hänen käydä tarkistamassa, että onko kukko muninut myös isin ja äidin tyynyjen alle. Mutta eihän sieltä mitään löytynyt. Ei vaikka tarkistettiin useampaan kertaan. Myös mummin luona piti tarkistaa, että josko kukko olisi käynyt munimassa mummin tyynyn alle, mutta eipä ollut. Ehkä sitten ensi vuonna.

Mummin luona vierailimme, sillä vastineeksi perjantaisesta ateriasta oli meidän vuoromme mennä nauttimaan neitien mummin luokse pääsiäispäivän ateriaa. Meillä on ollut  tapana, että pidempien pyhien aikaan käymme vuoroin vieraissa, mielestäni erittäin toimiva konsepti. Anoppi oli laittanut myös ruoaksi karitsaa, joka oli kyllä mielestäni maukkaampaa kuin itse tekemäni. Hyvä näin, sillä jos ainoastaan itse tehty ruoka olisi hyvää, niin kävisi syömingit aika tylsäksi. 

Maanantai / päivä 20

Eilen maanantaina ei mitään ihmeellistä, pikku hiljaa paluu kohti normaalia arkiviikkoa. Jokamaanantaisen hetken HBO:n kanssa päätin säästää tiistai-aamulle, aikaan kun Neiti V on kerhossa ja olemme Neiti S:n kanssa kaksisteen kotona. Aamupäivän viettivät neidit pyjamissaan, kun isi valmisteli ruokaa ja pesi pyykkejä puhtaaksi. Lounaan jälkeen Neiti S lähti äitinsä kanssa vaunulenkille ja isi jäi vahtimaan Neiti V:n päiväunia, joita ei sitten tullutkaan. Isille tosin uni olisi maistunut...

Takaisin tiistaihin

Neiti V:n lähdettyä kerhoon ja Neiti S:n syötyä aamubanaaninsa, oli aika kaffikupposen sekä Game of Thronesin. Mikä ihana tapa viettää aamun ensimmäiset tunnit. Ja mikä vielä parempaa, niin minun katsellessa Meereeniläistä Solmua, Neiti S oli päättänyt että nyt on aika kääntyä vatsalleen. Eikä kerta jäänyt vain yhteen, vaan tuota kääntyilyä jatkuikin onneksi koko loppupäivän ajan. Loistavaa! Viikon päästä meillä on vuorossa käynti fysioterapeutille, jolle pääsemmekin nyt näyttämään närhen munat.

Iltapäivällä Neitien unien jälkeen laitoimme wappusiman käymään, sillä tuo työläisten juhlahan on luvassa jo viikon päästä. Siman suhteen minulla on myös yhdenlainen YYA-sopimus anopin kanssa, sillä minä teen ämpärillisen simaa ja anoppi leipoo vastineeksi munkkeja. Erittäin toimiva ratkaisu, tämäkin.

Päivän murheenkryyni on Posti, jonka piti tuoda minulle paketti kello kahden ja neljän välillä, mutta eipä sitä ole vieläkään näkynyt. Katsotaan, tuleeko aamulla jotain uutta tietoa. Mikäli käskevät hakemaan sen konttorilta, niin saa jäädä sinne, en piruuttanikaan käy sitä hakemassa, kun kerran olen kotiinkuljetuksen tilannut ja siitä maksanutkin. Sisältö nyt ei onneksi niin kauhean tärkeä ole, ainoastaan kampetta viileämpiä golfkierroksia varten. Ja täytyy sanoa, että hieman polttelee jo, pelaamaan olisi kiva päästä, kunhan muu porukka vaan ehtii mukaan ja saadaan kalenterit täsmäämään.